Tää postaus on taas valovuoden myöhässä, ihan vain, koska en mukamas ole ehtinyt sitä kirjottaa...
Suunnilleen kaksi viikkoa takaperin suuntasin pitkästä aikaa Turenkiin moikkaamaan Team Iiristä ja koska tämä blogi pyrkii keskittymään enemmän tuohon heppapuoleen, keskitytään nyttenkin siihen nelijalkaiseen Iirikseen.
 |
| Vanha kuva tammikuulta 2015 |
Osa teistä varmaan Iiriksen muistaakiin alkuvuoden postauksista, jolloin sitä pariin otteeseen kävin ratsastamassa. Nyt pitkästä aikaa päädyin taas ponin selkään ja oli hienoa huomata miten se oli askeleiltaan ja voimiltaan kehittynyt tämän vuoden sisällä.
Mitään kovin ihmeellistä ei ponin kanssa tehty, enemmikseen testailtiin että missä pisteessä mennään. Eteenpäin pyrkimyshän iiriksellä on aina ollut hyvä, sitä ei tarvitse tuupata eikä pahemmin jarrutellakkaan. Asetusten ja taipumisen suhteen jouduttiin alkuun keskustelemaan jonkin verran, mutta hellitettyään kulki kivasti kuolaimella. Vielähän se jäi helposti nuokkumaan, kun ei niin ole lihasta kantaa itseään, mutta tästä on hyvä lähteä.
Laukka oli parantunut todella paljon ja saatiin pari ihan sujuvaa vaihtoakin rallatuksen keskellä.
Ja toki ettei tämä nyt mene ihan vain pelkkään positiiviseen, osasi tuo elukka edelleen jallittaa mua ja piti testata useaan otteeseen onko nyt ihan pakko tehdä töitä? Mutta kyllä siitä vielä hieno tulee ja oikeen kokosen ratsastajan kanssa varmasti pääsee kisakenttiä vallottamaan ^^
Alla sitten muutamat kuvaset, jotka (c) Iiris Lyytikkä
